LIUOTTAJAN RÄJÄHDYS 29.12.2001 KLO 02.45 TEHTAAN KÄYNNISTYKSEN YHTEYDESSÄ Lähtötilanne kattilaa käynnistettäessä: Soodakattila oli pysäytetty tehtaan korjaus-/ jouluseisokkiin 16.12.2001 ns. normaalilla alasajolla eli polttamalla keko pois ennen öljytulien sammuttamista. Kattilalla ei ollut tarvetta tehdä painerunkoon kohdistuvia korjauksia ja tarkastuksia eikä myöskään käydä pesän puolella, koska ko. alueen korjauksia ja tarkastuksia oli suoritettu tarvittavin määrin juhannuksen 2001 yhteydessä pidetyssä korjaus-seisokissa. Edellä mainitusta syystä kattilaa ei myöskään vesipesty tulistin ja pesäalueelta, kun likaantumisen takiakaan siihen ei ollut aihetta. Syöttöveden esi-lämmittimet kuitenkin pestiin vesinuohouksella 17.12., ekojen siteiden tarkas-tusta ja syöttövesiputken/suppilon läpivientipoksien korjausta varten. Kattilan käynnistys: Kattilan ylösajo aloitettiin öljytulilla 27.12. klo 6.50. Paineennosto suoritettiin normaalisti ylösajokäyrän mukaisesti ja kattila oli täydessä ajopaineessa klo 14.50. Kaikki sularännit olivat ylösajon aikana auki ja ränneistä näkyi pesän ´valo´. Kattilaa jouduttiin ajamaan lähes puolitoista vuorokautta pelkillä öljytulilla lipeäpolton viivästyessä haihduttamolla jatkuneiden korjausten ja pintalauhduttimen vesiputken jäätymisen takia. Lipeäpolton valmistelu: Polttolipeäsäiliö oli ajettu tyhjäksi tehtaan alasajon yhteydessä, säiliölle seisokissa tehtävää määräaikaistarkastusta varten. Käynnistyksessä säiliöön otettiin vahvalipeäsäiliöstä n. 200 m3 n. 60 % kuiva-ainepitoista vahvalipeää, joka otettiin myös kattilan polttolipeärenkaalle kierrätykseen 27.12. klo 14.30. Lipeäpolton aloitus sovittiin kuitenkin aloitettavaksi vasta, kun haihduttamon väkevöittimeltä saadaan riittävästi normaalivahvuista lipeää polttolipeäsäiliöön ja sitä kautta kattilalle lipeäkiertoon. Väkevöittimeltä saatiin vahvaa lipeää 28.12. klo 21.00 alkaen, jolloin säiliössä ja lipeärenkaassa oleva n. 60 % kuiva-ainepitoinen lipeä alkoi vahvistua 78 %:lla lipeällä. Lipeäpolton aloitus ja tapahtuman kuvaus: Lipeän poltto aloitettiin keskimmäisellä etuseinän ruiskulla klo 21.30, jolloin polttolipeä oli vahvistunut polttolipeärenkaalla kuiva-ainepitoisuusmittauksen mukaan 67,8 %:ksi. Vuorotiimin vetäjän (MS) ja lämmittäjien (AR ja KV) välisten keskustelujen perusteella kuiva-ainepitoisuus todettiin kuitenkin riittäväksi. Kattilalla oli lipeäpolton aloitushetkellä kaikki käynnistyspolttimet yhtä lukuun ottamatta käytössä ja höyryn kehitystä 48 kg/s. Runsaan ja pitkän öljynpolton aikana oli sulaa lammikoitunut öljypolttimien kohdalle tulipesän pohjalle, mutta sulaa ei tullut sularänneistä. Lipeän ruiskutuksen aloitus nosti kattilan höyrynkehitystä n. 7 kg/s, vaikka öljynpolttoa hieman vähennettiin, joten lipeä syttyi hyvin nopeasti ja ainakin osaksi palamaan. Lipeän ruiskutus sularännialueelle ei kuitenkaan palaessaan nostanut riittävästi ´keon´ lämpötilaa, jotta sulajuoksu rännejä myöten olisi alkanut. Lämmittäjät (MH ja JM) yrittivät avata rännejä mekaanisesti rasseilla ja saivatkin muutaman tunnin uurastuksen jälkeen toisen keskimmäisistä ränneistä auki siten, että siitä näkyi tulipesän valoa, mutta ei tullut sulaa. Lämmittäjä (MH) teki tästä johtopäätöksen, että pesässä ei ollut sulaa riittävästi ja otti etuseinälle toisen lipeäruiskun oikealle puolelle klo 01.30. Tällöin polttolipeän kuiva-ainepitoisuus oli mittauksen mukaan jo 75 % ja lipeä syttyi hyvin palamaan. Kattilan höyrynkehitys nousi hetkessä n. 15 kg/s, mikä viittaisi siihen, että pesässä syttyi palamaan myös sinne aiemmin ruiskutettua lipeää. Pian lipeäruiskutuksen lisäyksen jälkeen lämmittäjä (MH) sai kentältä ilmoituksen, että laihavalkolipeäsäiliö kaataa yli. Lopettaakseen säiliön ylijuoksun ja lipeän pääsyn jätevesipuhdistamolle, alkoi lämmittäjä (MH) vajauttaa säiliötä ottamalla lisää lipeää liuottajalle. Liuottajan täyttyikin hetkessä tavanomaisesta normaalipinnasta (45-50%) ylijuoksun rajalle lipeän tullessa jonkun aikaa jopa ylijuoksusta kanaaliin. Pumppaus laihavalkolipeäsäiliöstä lopetettiin ja liuottajan pinta jäi ylijuoksun korkeudelle ajatuksena vajauttaa liuottajan pinta takaisin normaalitasolle heti, kun laihalipeäsäiliöön saataisiin tilaa tai viimeistään sulajuoksun alettua. Laihalipeähässäkän jälkeen lämmittäjät (MH ja JM) lähtivät avaamaan rännejä, kun he olivat todenneet rännikameran kuvasta keskimmäisestäkin rännistä häipyneen valon kajastuksen. Lämmittäjät (MH ja JM) yrittivätkin avata rasseilla rännejä hetken aikaa, mutta huomattuaan sulakerroksen nousseen pesässä paikoin lähelle primääri-ilma-aukkojen alareunaa, lähtivät he hakemaan lisää apuvälineitä rännien ulkopuoliseen avaukseen. Hakumatkan aikana olivat vasemmanpuoleiset kolme ränniä avautuneet suurin piirtein saman aikaisesti aiheuttaen runsaan sulajuoksun liuottimeen ja sitä seuranneen sulavesiräjähdyksen liuottajassa klo 2.45. Vahingon laajuus: Liuottajan korkean nestepinnan pienentämä hönkätila ei pystynyt ottamaan vastaan nesteen rähähdysmäistä höyrystymistä ja räjähdyspaine purkautui liuottajasta lähinnä em. kolmen rännin kansiaukosta vaurioittaen erittäin pahasti aukkojen kehykset ja rännikaavut. Myös liuottajan toisella sivustalla liuottajan hönkätorvessa sijaitseva räjähdyspelti avautui. Räjähdyspaine siihen suuntaan jäi pieneksi, koska hönkätorvi ja sen palkeet säilyivät täysin ehjinä. Räjähdyksessä sulaa roiskui runsaasti, noin 10m3, liuottajatasolle polttaen kattilan eristeitä ja liuottajan läheisyydessä olleita laitteistoja ja kaapeleita. Kattilahuoneen lämpötilan nousu laukaisi myös etäämpänä olleiden kaapelihyllyjen sprinklersuuttimet, jotka suojasivat pystynousujen kaapelit. Tapahtumassa ei kuitenkaan aiheutunut henkilö- eikä ympäristövahinkoja, myöskään kattilan painerunko ei vaurioitunut. Välittömät toimenpiteet vahingon rajaamiseksi: Lämmittäjä (KN) ehti nähdä sularännien kamerakuvista sulasyöksyn hetken aikaa kunnes kamerat vaurioituivat ja monitorikuvat häipyivät. Hän aloitti kuitenkin näkemänsä perusteella välittömästi liuottajan vajauttamisen. Samoin hän lopetti lipeän ruiskutuksen sulkemalla etuseinän lipeäventtiilit. Öljynpoltto lopetettiin lämmittäjien (MH ja JM) kentältä tekemien havaintojen perusteella sulkemalla valvomo-ohjauksella öljyn linjaventtiili. Vuorotiimin vetäjän (MJ) johdolla suoritettiin asiantuntijoiden hälytys tehtaalle. Rauman pelastuslaitoksen hälytys tapahtui automaattisesti sprinklerlaitteiston laukaisusta. Onnettomuusalue eristettiin ja varmistettiin, ettei alueella ole henkilöitä. Kattilahuoneen savunpoistojärjestelmä käynnistettiin ja kattilan vetoa lisättiin. Lipeä- ja polttoöljypumput pysäytettiin polttoaineiden pääsyn estämiseksi mahdollisissa vuototapauksissa vaurioalueelle. Tarkastuskierroksella tehtyjen arvioiden perusteella suljettiin sularännien jäähdytysvesijärjestelmä. Sprinklerventtiili suljettiin paloviranomaisen P3 luvalla. Korjaustoimet: Vaurioalueen puhdistustyöt korjaustöitä varten aloitettiin heti, kun roiskekerrokset olivat jäähtyneet ns. turvalliselle tasolle. Korjaustyöt ja tarkastukset, joista on luettelo liitteenä, valmistuivat 31.12 illalle siten, että kattilan öljytulet saatiin sytytettyä ennen vuodenvaihdetta tarkemmin klo 23.25. Lipeäpoltto aloitettiin 1.1.02 klo 16:20. Seisokkiaika oli lipeäpoltosta lipeäpolttoon 3 vrk 13 h 35 min. Arvioidut korjauskustannukset ovat noin 900 000 mk. Tapahtuneeseen vaikuttaneet seikat: Polttolipeän kuiva-ainepitoisuus oli jonkin verran alempi kuin normaalisti lähtötilanteessa. Kuiva-ainepitoisuus oli kuitenkin selvästi turvallisuusrajan yläpuolella. Aloituslipeän ruiskutuspaine ja –lämpötila oli korkea kuiva-ainepitoisuuteen nähden. Lipeän pieni pisarakoko aiheutti lipeän palamisen jo pesän kaasutilassa, jolloin pohjalle tuli lähes suolaa eikä riittävästi palavaa ainetta, joka olisi sulattanut kekoa. Liuottajan pinta oli korkea ja laihavalkolipeän lämpötila alhainen, liuottajassa hönkatilaa vain noin 450mm. Pitkä öljyajojakso oli osittain sulattanut tulistimilta seisokin aikana pudonneita suolakameja, joista syntynyt sula oli uudelleen jähmettynyt sularännialueelle. Käyttöhenkilökunnan huomio oli osittain kiinnittynyt sadevesi- ja jätevesipäästöihin sekä kaustistamon ja meesauunin pysäytykseen. Kaustistamon ja meesauunin liian aikainen käynnistys ja liian pitkälle jatkunut käyttö lipeän säiliötiloihin nähden. Lipeäpolton aloitus juuri ennen vuoronvaihtoa. Jatkotoimenpiteet: Edellä mainitut seikat käydään korostetusti läpi koulutusenomaisesti ja keskusteluilla käyttö- ja kunnossapitohenkilöstön kanssa. Tarvittavat täsmennykset ja muutokset lisätään käyttöohjeisiin. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet herkimpien laitteiden ja kaapeleiden suojaukselle sularoiskeita vastaan. Alueen viimeistelykorjaukset suoritetaan seuraavassa seisokissa. Liitteet: Mekaaniset laitevauriot Sähkö- ja automaatiovauriot